Featured Let's talk about organisations, concepts and data models Hello all friends. This is the first post of tietomallimies (information model guy) in English. I have been working with knowledge management and information systems for a decade.
Featured Näin tietomallimies muotoilisi säädösten sisältöä Tällä kertaa julistan, mikä on hyvä tunnistaa jo tässä kohdassa. Aion kertoa, miten säädösten sisältöä pitäisi kirjoittaa, jos se olisi minun vallassani. En ota ollenkaan kantaa siihen, millaisia lakeja ja asetuksia pitäisi kirjoittaa, vaan siihen, miten niiden sisältämä tieto kannattaisi esittää. Lyhyesti sanottuna puollan voimakkaasti tarkempaa käsitteiden ja niitä vastaavien
Rakenteinen tieto Featured Säädösten operationalisoinnista synteesiin ja paluu juurille Nyt onkin hetki mietitty sitä, mitä tuli sanottua elokuussa. Luonnollisesti asiaa on myös kokeiltu ja säädöksiä on jauhettu atomeiksi rakenteena sekä sisällön osalta. Millaisia seurauksia tällä voisi olla?
Semanttinen web Featured Semanttinen Finlex ja lähtötiedon rajoitteet Aiemmissa tarkasteluissa olen tunnistanut haasteita, jotka liittyvät saatavilla olevaan tietoon säädöksistä ja niiden sisällöstä. Monet mainituista ongelmista on tunnistettu jo kauan sitten säädöskokoelman Finlex-palvelun avoimen datan käyttöön kannustavassa semanttinen Finlex -sivustossa.
Operationalisointi Featured Säädösten operationalisoinnin mahdollisuudet Mitä saadaan aikaan, kun kaikki aiemmissa kirjoituksissa käsitellyt asiat yhdistetään? Lyhyesti sanottuna kyvykkyys luoda, esittää ja tarkastella säädöksiä sekä organisaatioiden sisäisiä määräyksiä ja ohjeita rakenteisesti eri näkökulmista. Lisäksi tiedetään, mistä asiat johtuvat.
Digitalisaatio Featured Johdatus valtionhallintoon Suomalainen viranomainen on hyvin säädelty ja roolit, toimialat ja tehtävät on määritelty varsin mallikkaasti. Säädökset eivät ole aina niin lähestyttävässä muodossa. Teksti sekä sisäiset ja ulkoiset viittaukset samoin.
Digitalisaatio Kuinka digitalisoisin Suomen lainsäädännön? Osa 4 - Tietomalli Aiemmissa osissa esitettiin, miten säädösten valmistelua ja käyttöä voitaisiin kehittää tunnistamalla olennaiset osat kustakin kokonaisuudesta ja käsittelemällä niitä itsenäisinä tietopaketteina. Ylimmällä tasolla säädöskokoelma koostuu laeista, asetuksista ja muutossäädöksistä.
Säädökset Kuinka digitalisoisin Suomen lainsäädännön? Osa 3 Lainsäädännön ja sen dokumentaation kuvaamiselle on jo luotu kansainvälinen. hyväksytty standardi Akomantoso, joka mahdollistaa prosessien, rakenteiden ja viittausten hallitun käytön. Ongelma Suomessa ei olekaan standardin puute, vaan se, että lähtötiedot ovat puhtaasti tekstimuotoisia.
Digitalisaatio Kuinka digitalisoisin Suomen lainsäädännön? Osa 2 Tällä kerralla tarkastelemme lainsäädännön kokonaisuutta ja olennaisten osien keskinäisiä riippuvuuksia. Säädösten sisältö on pakattu momentteihin ja kohtiin, mutta säädösvalmistelu ja sen rakenteet ohjaavat prosesseja.
Digitalisaatio Featured Kuinka digitalisoisin Suomen lainsäädännön? Osa 1 Eikö olisikin kiinnostavaa löytää lainsäädännön tilanne mielivaltaisena päivänä ja nähdä viittauksen lakien välillä? Näille molemmille olisi varmasti käyttäjiä sekä lakien säätäjien, käyttäjien ja tavallisten kansalaisten keskuudessa.
Olipa kerran virasto osa 3 - Organisaation ydinmalli Molemmat rakenteet edustavat niin sanottua linjaorganisaatiota, jossa jokaisella on hallinnollinen esimies ja organisaatioyksiköt muodostavat hierarkian. Luonnollisesti on olemassa myös muita organisaatiopuita, joihin on voitava viitata.
Tiedonhallinta Olipa kerran virasto osa 2 - Organisaatioiden hallintapalvelu Organisaatioiden hallinnalla tarkoitetaan tässä toimintoa, jolla ylläpidetään yhteistä tietoa hallinto- ja johtamisrakenteista, mutta ei ihmisten sijoituksista niissä. Ihmisten asettelu on yksi osa henkilöstöhallintoa.
Featured Olipa kerran virasto osa 1 - Toimija toteuttaa toimintaa Toiminta muuttaa todellisuutta ja tuottaa tuloksia, joita voidaan pitää tuotteina. Onkin tärkeää erottaa toimija (subjekti), toiminta (aktio) ja toiminnan kohde todellisuus (objekti). Tuotteet ovat jollain tavalla jatkokäytettäviä tuloksia, joita voidaan arvioida.
Käsitemallinnus Toista kertaa käsitteistä Käsitteet muodostavat verkoston, jonka avulla voimme hahmottaa ympäröivää maailmaa, mutta mikä on rakenne tämän verkoston takana. Periaatteessa tähän tarvitaan vai vain kolme asiaa eli käsitteet, suhteet ja niiden kardinaliteetit.
Rakenteinen tieto Olipa kerran virasto - traileri Tapahtuipa kerran kuvitteellisessa, mutta hyvin tutun oloisessa, maassa että parlamentti antoi lain ja sen päälle asetuksen Rakenteistamisvirastosta. Viraston tehtävänä on tuottaa koko valtionhallinnolle ja liittyville tiedontuottajille perusteet rakenteisen tiedon hyödyntämisestä toiminnassaan.
Käsitteiden ja määritelmien maailma ja niiden mallinnus Miksi käsitemallinnusta tehdään? Käsitemallinnuksen todellinen hyöty on siinä, että tiedetään, mistä puhutaan.
Käsitemallinnuksesta tietomalleihin Viimeksi avasin sitä, miten tietomalli synnyttää tietoalkioita. Nyt puhutaan siitä, mistä tietomallit tulevat. Tässä tehdään siis metamallinnusta eli mallia mallista.
Tiedonhallinta Miksi tietomallinnusta tarvitaan? Eli ystäväni kertoi minulle, että puolihuolimattomasti levittämäni tietomallit ovat kyllä täysin oikeita, mutta tavattoman vaikeita ymmärtää tavalliselle tallaajille. Otetaanpa siis askel taakse ja yritetään avata sitä, miksi seuraava malli on tarpeellinen.
Tiedonhallinta Organisaatio- ja tehtävähierarkiat Ennen kuin mitään jännittävää käyttövaltuus- tai pääsynhallintaa voidaan rakentaa, on määriteltävä hierarkiat organisaatioille sekä henkilötehtäville. Henkilötehtävien päälle voidaan aikanaan luoda kuvailutietojen avulla myös erilaisia rooleja, joilla kokonaisuus monipuolistuu.
Tiedonhallinta Organisaatiot, henkilöt ja heidän tehtävänsä Hierarkkisissa organisaatioissa jokaisella organisaatiolla on ylempi organisaatio, johon se kuuluu. Ylimmällä tasolla ovat organisaatiot, joilla ei ole ylempää organisaatiota tässä kontekstissa.
Tiedonhallinta Tietotermit 1: Tiedonhallinnan käsite ja selityksiä Tiedonhallinnasta keskusteltaessa puhutaan usein aidoista, seipäistä ja joskus perunamaasta. Keskustelua helpottavat yhteiset ja selkeästi määritellyt termit, jolloin jaettu ymmärrys on mahdollista saavuttaa.
Tiedonhallinta Mikä tekee tiedonhallinnasta niin vaikeaa toteuttaa? Miksi meillä on silti toivoa? Toivottavasti tämä ei ole pelkkää toiveunta, vaan näihin päästään mahdollisimman monessa paikassa. Haastankin sekä tiedonhallinnan tarvitsijat että tarjoajat keskustelemaan näiden visioiden toteutumisesta.
Tiedonhallinta Rakenteinen tieto digitalisaation mahdollistajana Metadata eli sisällön kuvailutieto on osoittautunut vahvaksi työkaluksi tiedonhallinnassa. Rakenteinen tieto koostuu tietopaketeista ja -alkioista, jotka vuorovaikuttavat toistensa kanssa.
Kuka on #tietomallimies? Miksi haluan puhua tiedonhallinnasta? Harrastan tiedonhallintaa ja sen miettimistä myös vapaa-ajalla. Tämä on ei-kaupallinen havaintojen ja hyvien käytäntöjen jakamiseen perustuva blogi, jonka kaikki osat olen joko itse kehittänyt tai lainannut muilta osaajilta.
