#tietomallimies jupisee osa 5

Käsitehierarkian lähteet ontologioissa

Ontologiat, joihin viitataan, tarjoaa kansallinen ontologiapalvelu finto.fi

Tervetuloa Finto-palveluun!
Finto on suomalainen sanasto- ja ontologiapalvelu, joka mahdollistaa sanastojen julkaisun ja selailun. Palvelu tarjoaa myös rajapinnat sanastojen ja ontologioiden hyödyntämiseen muissa ohjelmistoissa.

Organisaation löydämme Fintosta itsenäisenä Yleisen suomalaisen ontologian (YSO) yleiskäsitteenä, jonka  hierarkia ontologiassa on [Linkkeinä suoraan termeihin]

oliot > järjestelmät > yhteiskunnalliset järjestelmät > organisaatiot

Alakäsitteinä on tunnistettuja organisaatioita.Valitettavasti varsinaista määritelmää tai kuvausta ei ole kirjattu tähän. Toisaalta organisaatio on myös rakenne, joka löytyy ominaisuuksien puusta YSO:sta

ominaisuudet > rakenne > organisaatiorakenne

Nämä ovat periaatteessa vastaavia kuin edellä esitetty yleinen käsitemallinnus tarjoaisi, mutta käytännössä rakenne on usein maallikolle ymmärrettävämpi tapa tulkita organisaatioita.

Määritelmiä peruskäsitteillemme

Koska edellä organisaation käsitteet eivät avaa riittävästi sitä, millaisia organisaatiot todella ovat, asetan määritelmäksi:

Organisaatio: "Organisaatiolla on tehtävä ja tarkoitus, jota se pyrkii toteuttamaan ja sen rakenne on hierarkkinen."

Tämä valinta on sopii yhteen tietomallin kanssa, mikä on varsin edullista. Organisaatioon löytyy myös muita näkökulmia, mutta ne sivuutetaan toistaiseksi. Mallissa seuraavalla tasolla on henkilötehtävä, jota ei suoraan muualta löydy suoraan. Sen sijaan henkilöitä käsitellään YSO:ssa seuraavasti

ominaisuudet > rooli (tehtävä) > toimintaan liittyvä rooli > henkilöt

Käsitehierarkia sopii hyvin yhteen tietomallin kanssa, koska puhutaan sekä toiminnasta että roolista ja tehtävästä. Käytännössä henkilötehtävä osuu juuri tähän hierarkiaan ja otan käyttöön määritelmät

Henkilötehtävä: "Henkilötehtävä on luonnolliselle henkilölle johonkin organisaatioon sijoitettu tehtävä, jota hän hoitaa."

Henkilö: "Luonnollinen henkilö, jolla on toiminnallinen rooli organisaatiossa." Tässä tulee muistaa, että olemme piilottaneet ihmiset organisaatiolta henkilötehtävien taakse. Valinta ei aina ole ilmeinen, mutta tällä kertaa oikea.

Rooli: "Yhdelle tai useammalle henkilötehtävälle alistettu suppeampi toiminnallinen rooli." Suomeksi tämä tarkoittaa, että rooli peritään henkilötehtävän kautta, mutta voitaisiin antaa myös suoraan henkilölle.

Tietokoosteet eli luokat

Näillä neljällä käsitteellä on se erityispiirre, että tietomallinnuksessa ja myöhemmin ne vastaavat tietokokoosteita tai luokkia, joilla on oleva ilmentymä myös lopullisessa toteutuksessa.

Luokka eli tietokooste: "Loogisen tietomallinnuksen olio, jonka edustajat vastaavat yksittäisiä asioita toiminnan ja järjestelmien kuvaamisessa."

Edellisen nojalla määrittelen kolme luokka seuraavasti:

Organisaatio [luokka]: "Hierarkkisen organisaation yksi alkio. Organisaatio tietää ylemmän organisaationsa sekä johtajansa henkilötehtävän."

Henkilötehtävä [luokka]: "Luonnolliselle henkilölle varattu toiminnallinen rooli organisaatiossa, johon se kuuluu. Henkilötehtävä tietää esimiehensä tehtävän."

Rooli [luokka]: "Henkilötehtävää suppeampi toiminnallinen kokonaisuus. Rooli on alisteinen henkilötehtävälle."

Esimerkkejä edustajista luokassa Organisaatio voivat olla Monimutkaistamisvirasto, sen osasto tai yksikkö sekä jokin näiden osa. Käsitteestä tietokoosteeseen siirryttäessä yleinen organisaation määritelmä on tarkentunut organisaatiohierarkian alkioksi. Kokonaisuudella kuten kaikilla viraston alkioilla on yhdessä edelleen tarkoitus. Samoin viraston osilla on kokonaisuutena tarkoitus.

Esimerkkeja Henkilötehtävistä Monimutkaistamisvirastossa voisivat olla Viraston ylijohtaja, Viraston tekninen johtaja sekä Piipittävien laitteiden suunnitelmien tarkastaja sekä edellisen tarkastajan valvoja. Nämä vastaavat hyvin alkuperäistä määritelmää tehtävälle.

Organisaatiohierarkia ei ole ainoa dimensio, jossa toimitaan, vaan prosessit ja toiminnalliset jaottelut tuottavat matriisiorganisaatioita. On kuitenkin muistettava, että niidenkin johtaminen voi olla hyvin haastavaa. Toisaalta prosessit ja toiminnan tarpeista syntyvät rakenteet luovat mahdollisuuden toteuttaa organisaation tarkoitusta ja velvollisuuksia. Niiden vain pitää olla selkeitä.

Toinen tapa luoda suhteita on käyttää erillistä luokkaa, joka määrittelee suhteen alku- ja loppukohteen sekä tyypin. Tarkempi toteutus päätetään fyysistä tietomallia kuvattaessa, kun ollaan rakentamassa varsinaisia sovelluksia.

Miksi käsitemallinnusta tehdään?

Käsitemallinnuksen todellinen hyöty on siinä, että tiedetään, mistä puhutaan. Yllättävän usein pintaa raaputtamalla paljastuu, että pitkät proosatekstit esimerkiksi laeissa ja asetuksissa sisältävät paljon tietoa, jota ei vain oikein ymmärretä. Tai ainakin se jätetään sanomatta ääneen.

Eksplisiittinen käsitemallinnus tarkoittaa sitä, että käsitteet sijoitetaan tietokantaan, mikä on tietysti hyppäys asioiden toteuttamiseen. Tässä on vain muistettava, että kuvattavat asiat ovat jossain määrin abstrakteja.

Toisaalta tässä vaiheessa on hyvä kohta tarkentaa määritelmät ja testata niiden johdonmukaisuus. Lisäksi käsitemallinnuksen osana on syytä pitää kirjaa määritelmien lähteistä. Hyviä lähteitä ovat esimerkiksi lait, asetukset ja alemmat määräykset sekä ohjeet. Jos käsitteet osoittautuvat ristiriitaisiksi, on yleensä kaksi vaihtoehtoa eli joko lähteet ovat sekavia tai olet mallintanut jotain väärin. Molemmat ovat täysin mahdollisia.

Ennen esimerkkejä määrittelen vielä kaksi käsitettä, joita tarvitaan avaamaan implisiittisesti kuvattuja ja määriteltyjä käsitteitä.

Organisaatiokokoelma: "Yhdistelmä kahdesta tai useammasta organisaatiosta."

Henkilötehtäväkokoelma: "Yhdistelmä kahdesta tai useammasta henkilötehtävästä."

Yleiskäsitteet ja erityiskäsitteet

Yleiskäsite on jonkin asian edustaja esimerkiksi auto tai hyönteinen. Erityiskäsite liittyy tiettyyn asiaan ja on samalla sen nimi, kuten puolustusvoimat tai Monimutkaistamisvirasto. Yleiskäsitteen edustajien luettelo on tässä mielessä myös erityiskäsite.

Lukemalla esimerkiksi lakia puolustusvoimista (551/2007) luvusta 3 lukemalla löytyy nopeasti melkoinen joukko määriteltäviä käsitteitä esimerkiksi 24 §:stä

Puolustusvoimissa on puolustusvoimain komentaja, pääesikunta, maavoimat, merivoimat ja ilmavoimat, sotilaslaitoksia, varuskuntia, joukko-osastoja ja muita hallintoyksiköitä sekä maakuntajoukkoja.

Ja 26 §:stä tiivistettynä puolustushaaroista

Maavoimiin kuuluu maavoimien esikunta, aluetoimistoja, sotilaslaitoksia ja joukko-osastoja. Merivoimiin kuuluu merivoimien esikunta, sotilaslaitoksia ja joukko-osastoja. Ilmavoimiin kuuluu ilmavoimien esikunta, sotilaslaitoksia ja joukko-osastoja.

Oikeastaan melkein jokainen sana lainauksissa on määriteltävä, mutta suoraa määritelmää ei löydy laista tai tarkentavasta asetuksesta (1319/2007). Määräyksiä ja ohjeita lukemalla osa määritelmistä selkenee, mutta joihinkin kysymyksiin ei vastata. Alla olevassa kuvassa on kerätty muutama olennainen käsite ja asetettu ne hierarkiaan. Erikoistumissuhdetta on käytetty alikäsitteen kuvauksena. Siten ylhäällä ovat yleisimmät ja alhaalla tarkimmat käsitteet.

Hierarkiaa yleisille ja erityisille organisaatiotyypin käsitteille.

Yleiskäsitteet on sijoitettu organisaatiot käsitteen alle vasemmalle. Joukkoon kuuluvat myös uniikit organisaatiot eli puolustusvoimat ja pääesikunta ainoina edustajinaan. Siten niillä ei ole kokoelmaa.

Oikella ovat erityiskäsitteet kuten Puolustushaarat [kokoelma], joka tarkoittaa maa-, meri- ja ilmavoimia kokonaisuutena. Näitä kolmea tai yleensäkään kokoelman edustajia ei määritellä omina käsitteinään. Edustajat, joiden nimet kerrotaan kokoelman määritelmän kautta, syntyvät tietomallinnuksen osana luokkien edustajina ja myöhemmin tietokanta- tai vastaavina olioina.

Lakitekstin hauskuus on esimerkiksi se, mikä ero on joukko-osastolla ja sotilaslaitoksella sekä aluetoimistolla. No aluetoimisto toimii pääosin joukko-osaston alaisena yksikkönä ja tietyissä Maavoimien esikunnan ohjauksessa.

Vastaavasti asetuksen 2 §:ssä Pääesikunnan organisaatiota ja johtosuhteita kuvataan seuraavasti

Pääesikunta jakautuu osastoihin ja tarpeen mukaan muihin toimintayksiköihin pääesikunnan tehtävien tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi. Pääesikuntaa johtaa pääesikunnan päällikkö. Osastoja johtavat pääesikunnan päällikkö sekä apulaisesikuntapäällikön tehtävissä toimivat puolustusvoimien operaatiopäällikkö, puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö, puolustusvoimien sotatalouspäällikkö ja puolustusvoimien strategiapäällikkö.

Organisaatiokaavioita ja johtosuhteita on kuvattu jo aiemmin, mutta käsitteiden kannalta hierarkiaa tästä ja edellämainitusta lain 26 §:stä on helposti tulkittavissa seuraavasti.

Henkilöihin ja henkilötehtäviin liittyvää käsitehierarkiaa.

Viimeisenä kommenttina rohkenen olla hiukan eri mieltä suorasta tulkinnsta apulaisesikuntapäälliköiden roolista osastojen johtamisessa. Osastojen johtajat ovat kyllä heidän ohjauksessaan, mutta ei ole olemassa osastopaketteja, jotka olisivat organisaatioyksikköinä olemassa. Osastot ja yksiköt ovat edelleen Pääesikunnan osia ja palaamme organisaatiorakenteeseen ja johtosuhteisiin

Näiden yläpuolella on toki pääesikunnan johto, johon apulaisesikuntapäälliköt kuuluvat ja toimivat osastojen ja yksiköiden päälliköiden esimiehinä.

Seuraavassa osassa tarkastellaan tietomallia ja käsitteiden edustajia siellä esimerkein. Todennäköisesti Monimutkaistamisviraston virkamiehillä on taas asiaa.